CLICin orkestroima Green Electrification -ekosysteemi kokoontui viikolla 45 määrittämään toimintansa tarkoitusta. Ekosysteemi näki teollisuuden sähköistämisessä Suomen kansantalouden uuden ”puujalan”. Sähköistämisen ympärille voisi keskustelun perusteella syntyä kansainvälisesti merkittävä korkean teknologian yritysten ja puhtaan prosessiteollisuuden yhteenliittymä – kuin metsäteollisuudessa aikoinaan.
Beyond ”energian Kongo”, please
Vihreä sähköistäminen alkaa päästöttömän energian tuotannosta. Suomessa on hyvät tuuliolosuhteet. Saksan suunnalta kysytään jo, tuommeko tulevaisuudessa tuulienergiaa Keski-Eurooppaan vedyn muodossa. Green Electrification -ekosysteemissä toivottiin tavoitetason asettamista tätä korkeammalle. Miksi tyytyä kaivamaan syväsatama Hankoon vetytankkereita varten, kun on osaamista kehittää vedystä tuotteita ja palveluita vietäväksi?
Ensimmäinen vahva osaamisalueemme on liikennepolttoaineiden jalostus. Kevyempi liikenne kannattaa sähköistää suoraan, mutta raskaan liikenteen päästöt vähenevät nopeimmin syntetisoimalla tarvittavat polttoaineet vedystä ja hiilidioksidista. Vetyä saisimme meillä runsaasti olevasta vedestä uusiutuvan sähkön avulla. Hyödyllisintä olisi ottaa talteen hiilidioksidi sellu- ja paperiteollisuuden bioenergiaan nojaavista prosesseista.
Osaamme myös esimerkiksi kehittää tarvittavat uudet teknologiat sähkön osuuden kasvattamiseksi teollisuuden energiankäytössä. Tämä tarkoittaisi sekä laite-, prosessi- että automaatiokehitystä. Nämä kaikki ovat korkean jalostusarvon tuotteita, jotka ensin vähentäisivät päästöjä kotimaassa ja auttaisivat sen jälkeen painamaan maailman hiilijalanjäljen kuriin.
Yhdistämällä uusiutuvan sähkön kaukolämmön tuotantoon, varastointiin ja jakeluun pystyisimme samaan aikaan nostamaan tuulivoimaloiden huipunkäyttöaikaa ja tuomaan vähemmän fossiilisia polttoaineita lämmitystä varten. Sektoreiden integraatiolle rakentuva energiankäytön kokonaisoptimointi on kolmas esimerkki osaamisesta, jota voisimme viedä – enemmän tai vähemmän digitaalisessa muodossa.
Uudet tuotteet edellyttävät uusia teknologioita
Tämänhetkinen eurooppalainen lainsäädäntö ohjaa käyttämään vetyä synteettisten polttoaineiden tuotantoon. Ensimmäisenä on siten syntymässä markkinat niille. Markkinoilla pärjäävät tehokkaimpien teknologioiden yhdistelmät. Green Electrification -ekosysteemissä nähdään siksi olevan tulossa kiihkeää vedyn ja hiilidioksidin tuotanto- ja talteenotto-, kuljetus-, jalostus- ja käyttöteknologioiden sekä elektrolyysereiden kehitystä.
Voitettavana on kuitenkin vielä enemmän. Polttoaineiden lisäksi vedystä ja hiilidioksidista pystytään tuottamaan esimerkiksi lannoitteita ja ruokaa. Kehittämällä tulevaisuuden perusteknologioita Suomi voisi ekosysteemin mukaan todellakin olla ensimmäisten joukossa irrottamassa maailmaa fossiilisten raaka-aineiden käytöstä.
Tiedossa olevat vastaviestit
Eurooppalainen keskustelu ja lainsäädäntö eivät automaattisesti ohjaa Suomea ekosysteemin yllä visioimaan suuntaan. Tutkimukseen ja kehitykseen ollaan keväästä lähtien laittamassa merkittävä määrä rahaa, mutta sille on myös muita ottajia. Osa heistä kysyy, miksi korvata hiilidioksidilla fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, kun sen voi myös kustannustehokkaasti varastoida.
Toinen pullonkaula on se, että eurooppalaisessa uusiutuvan energian direktiivissä (RED II) kyllä edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, mutta hiilen kierto on säädösten valmistelussa jäänyt miettimättä. Nykyisellään muotoilut eivät mahdollista uusiutuvan energian koko yllä mainittua hyödyntämisketjua.
Kansallisella tasolla tuulivoimaloita pitäisi pystyä rakentamaan paljon nykyistä enemmän. Ekosysteemi näkee, että jos tutka-asian kuntoon saattamisessa jäädään odottamaan, etumatka teknologiakehityksessä suhteessa muihin maihin menetetään.
Ekosysteemin tavoite
Green Electrification -ekosysteemin perustajien käymän keskustelun kiteytyksenä ekosysteemin tavoitteeksi tuli rakentua uranuurtajien yhteisöksi, jossa kehitetään puhtaan energiasiirtymän edellyttämiä teknologioita ja ratkaisuja.
Seuraava askel otetaan kuukauden päästä, kun määritetään ekosysteemiin liittymisen ja siinä toimimisen säännöt ja paneudutaan niihin vahvuuksiin, joita toimijat tuovat mukanaan. Tammikuussa muodostetaan kehitystarpeiden tiekartta, jonka pohjalta ensi vuoden hankevalmistelut ja muut ponnistelut CLICin energiateemassa suunnataan.
Kiinnostuitko? Tule mukaan.
Minna Näsman, Head of Energy