Business Finland lähti 06.10.2020 osaltaan korjaamaan tilannetta. Studioon aiheesta keskustelemaan oli kutsuttu paitsi ministeriön, parin tutkimuslaitoksen ja isoimpien teollisuudenalojemme edustajat. Webinaarin osallistujiksi oli rekisteröitynyt 250 kuulijaa ympäri maailmaa. Tilaisuudessa julkistettiin VTT:ltä tilatun kansallisen vetytiekarttatyön alustavat tulokset.
Vetytalous: uhka vai mahdollisuus?
Suomen vahvuudet vetytaloudessa liittyvät VTT:n selvityksen mukaan hyviin tuulivoiman tuotantomahdollisuuksiin, vahvaan sähkön siirtoverkkoon, vakaaseen lainsäädäntöympäristöön sekä siihen, että meillä on kokemusta vedyn teollisesta käytöstä.
Heikkouksiamme ovat naapurimaitamme Ruotsia ja Norjaa korkeampi sähkön markkinahinta, vähäiset kokemukset vedyn käytöstä teollisuuden ulkopuolella sekä kokonaan puuttuva vedyn liikennekäyttö.
Mahdollisuuksia Suomelle VTT:n Juhani Laurikko näki etenkin uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannossa, fossiilisen vedyn korvaamisessa hiilineutraalilla, hiilivapaan teräksen tuotannossa ja teollisuuden logistiikkakustannusten alentamisessa.
Uhkina Laurikko esitti RED II -direktiivin tai sen tulkintojen muutokset. Myös teknologioiden hinnan pysyminen korkeana, fossiilisten polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hintojen pysyminen matalana sekä elektrolyysereiden valmistuskapasiteetin laajenemisen viivästyminen voivat uhata vetytalouden kehitystä Suomessa.
Laurikko arvioi vedyn tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyvän arvoketjun lenkeiksi löytyvän jo kohtalaisen määrän suomalaisia yrityksiä. Teknologiaosaamisemme on korkealla tasolla ja olemme tunnistaneet vedylle laajan mittakaavan uusia käyttökohteita, joissa on iso potentiaali. Sen realisoimiseksi tutkimus-, kehitys-, demonstraatio- ja käyttöönottoketjun rahoitus olisi virtaviivaistettava. Välttämätöntä on myös kotimarkkinan luominen erilaisilla kannustimilla, jotta muna/kana -tilanteesta päästään toisiaan ruokkiviin markkinaehtoisiin toteutuksiin.
Sektori-integraatiota teollisuuteen ja lainsäädäntöön
Webinaarin paneelikeskustelussa Teknologiateollisuuden Martti Kätkä arvioi, että markkinat saadaan auki uskottavan, vakaan ja ennustettavan lainsäädännön kautta. Gasumin Mikko Syrjänen täydensi toivomalla lainsäätäjiltä systeemistä, ketjua sen alusta loppuun asti tarkastelevaa näkökulmaa, jonka pohjalle tarvitaan kansallinen strategia.
Kimmo Siira Energiateollisuudesta nosti suomalaista sähkö- ja lämpösektoreiden integraatiota esimerkkinä sen kaltaisesta synergia-ajattelusta, joka vedyn mahdollistamassa siirtymässä sitoo yhteen teollisuudenaloja uusilla tavoilla. Metsäteollisuuden Antti Tahvanainen painotti kontaktien ulottamista eurooppalaisiin toimijoihin ja liiketoimintaekosysteemeihin asti, riittävän skaalautuvan markkinan muodostamiseksi.
CLICin Pia Salokosken mukaan tutkijat jo verkottuvat globaalissa vetykysymyksessä kiitettävällä tavalla maailmanlaajuisesti. Yritykset voisivat suuremmalla EU-tason vaikuttamistyöllä hänen mielestään voittaa vielä nykyistä enemmän, esimerkiksi siinä, mihin maihin EU demonstraatiolaitosten rakentamista rahoittaa.
Kemianteollisuuden Rasmus Pinomaan mielestä aivan kaikessa ei silti kannattaisi toistaa eurooppalaisia mantroja. Hän olisi esimerkiksi mielellään nähnyt VTT:n selvityksessä maininnan myös muista kuin elektrolyysiin perustuvista vedyn tuotantotavoista. Kiinnostavana esimerkkinä hän nosti esiin pyrolyysin, jonka lopputuotteena on kiinteää hiiltä.
Ensin kannattaa määritellä, mistä keskustellaan
LUT-yliopiston Jarmo Partanen painotti omassa esityksessään, että lainsäätäjän keskeinen tehtävä on määritellä selkeästi, milloin ”Power to X” -tuotteiden tuotantoon ja käyttöön liittyvät sähkö, vety ja hiilidioksidi katsotaan hiilineutraaleiksi. Ellei investoijalla ole tiedossa, miten lopputuote luokitellaan, investointeja ei synny. Toimijoita hän kehotti kiinnostumaan myös globaaleilla markkinoilla vallitsevista erilaisista lainsäädännöistä, joilla on vaikutusta siihen, mihin mitäkin tuotteita voi ja kannattaa viedä.
Yleisökysymykset kertoivat tarkasta harrastuneisuudesta. Tilaisuuden tallenteelta voi tarkistaa esimerkiksi tutkijoiden perustelut sille, miksi vety kannattaisi ottaa käyttöön rekkaliikenteessä ennen kaupunkibusseja tai miksi Ahvenanmaa sopisi hyvin eurooppalaiseksi ”vetylaaksoksi”, jossa uusiutuvaa energiaa ja vetyä tuotetaan runsaita määriä.
CLICin avoimessa GreenE2-innovaatioekosysteemissä vetytaloudesta, P2X-teknologioista, vihreästä sähköistymisestä ja sektori-integraatioista paitsi puhutaan, niitä rakennetaan – suomalaisen osaamisen kasvattamiseksi ja viemiseksi maailmalle. Tule jatkamaan keskustelua LinkedIn-ryhmäämme tai tilaa tieto tulevista tapahtumistamme uutiskirjeen muodossa.
Ingressissä mainittu, lokakuussa julkaistu Nordic West Officen ja viiden yrityksen tuottama raportti kertoo selkokielisesti kaiken, mitä vetykeskusteluun mukaan pääsemiseksi tarvitsee tietää. Löydät sen täältä.