Aurinkoinen helmikuun päivä, näitä rakastin lapsena. Valkoiset hanget loistivat maagisesti. Nyt pihamaalla lepää kaksi kuusenoksaa – ainoa muisto lumiukosta. Ulkona on 6 astetta lämmintä. Ollaan Suomessa eikä meillä Tampereellakaan ole yhtään lunta. Ehkä tänne tosiaan pitäisi julistaa ilmastohätätila.
Sain nuorena Imatralla ympäristöherätyksen, kun kuuntelin Osmo Soininvaaran luennon hänen uudesta kirjastaan ”Ratkaiseva Aika” (WSOY 1986). Keskustelussa luennon jälkeen lupasin viedä viestiä nuorille asiasta ja tehdä asialle jotain. Olen yrittänytkin, mutten ehkä tarpeeksi. Onko vielä aikaa?
Soininvaara kirjoitti kirjansa 34 vuotta sitten. Yllättävän monet hänen ennustamansa asiat ovat tapahtuneet. IPCC:n raportti 1.5 asteen lämpötilan noususta reilu vuosi sitten tarjoaa ehkä realistisimman kuvan tilanteesta tällä hetkellä. Jotain on tehtävä todella nopeasti.
Mitä on saatu aikaan? Soininvaara puhui rikkipäästöjen vähentämisestä. Ne on saatu kuriin, niin Suomessa kuin Euroopassakin – tuhannet järvet voivat paremmin. Samoin pöly ja typpioksidipäästöt ovat nykyisin luonnon kestokyvyn rajoissa.
Kasvihuonepäästöt kuitenkin kasvavat edelleen. Valitettavasti näyttää siltä, että luonto ei nyt auta meitä, päinvastoin. Metsäpalot ja ikiroudasta vapautuva metaani vain pahentavat tilannetta. Onko toivoa? Ehkä tärkeintä olisi herätä asian vakavuuteen ja ryhtyä yhteistoimin taistelemaan tilanteen korjaamiseksi. Tämä voisi yhdistää Suomenkin toimimaan yhdessä rintamassa. Suomalainen osaaminen, kyvykkyys ja sitkeys ovat maailman parhaat. Niillä voidaan tehdä uraauurtavia tuloksia.
Kaikkeen tarvitaan kuitenkin rahaa. Positiivisia signaaleja ovat Euroopan komission Green Dealin lupaamat sata miljardia euroa ja Jeff Bezosin rahaston kymmenen miljardia dollaria. Rahoitusta tarvitaan kuitenkin enemmän. Omat pohdintani ovat johtaneet samoihin tuloksiin Soininvaaran ehdotusten kanssa. Kaikella arvonnousulla on ilmastovaikutuksensa. Ehdottaisinkin arvonlisäveroon korotusta liiketoiminnan ilmastovaikutusten perusteella, eli päästönlisäveroa.
CLIC:n energiaryhmän puitteissa on tehty hyviä avauksia, muun muassa Ahvenanmaan 100 prosenttisesti uusiutuvan energiajärjestelmän tutkimuksen ja alustan kehityksessä. GreenE2 hankekehitys pyrkii löytämään keinoja sähköistyksen piirissä kestävämpiin ratkaisuihin. Energiaryhmän piirissä ovat käynnistyneet myös Business Finlandin rahoittamat Black Carbon Footprint ja BECCU (BioEnergy Carbon Capture and Utilization) hankkeet, jotka selvittävät mustahiilipäästöjä ja bioenergiaa hyödyntävään hiilentalteenottoa ja hyödyntämistä. Nämä ovat hyvä alku, mutta meidän täytyy yhdessä nousta kehittämään ilmastopositiivisia ratkaisuja sekä hyödyntää suomalaisuuden parhaat puolet ja laaja-alainen osaamisemme.
18.2.2020
Tero Joronen
Teollisuusprofessori Tampereen yliopistossa, Uuden teknologian kehittäjä Valmetilla ja CLIC:n energiaryhmän puheenjohtaja